Kaikilla, rautateillä tai merellä kuljetetut kuormat kohdistuvat kaikkiin ulkoisiin voimiin, jotka johtuvat kiihtyvyydestä, hidastumisesta ja suunnan muutoksista, kuten kulmien ottamisesta.
Nämä voimat yrittävät siirtää yksikkökuormaa samaan suuntaan kuin voima. Esimerkiksi kiihtyvän kuorma -auton kuorma -autolle kohdistuu voima kuorma -auton takaosaa kohti ja se voi pudota, jos sitä ei ole kiinnitetty.
Kuorma kohdistetaan kuljetuksen aikana voimat, jotka yrittävät siirtää sitä eteenpäin, taaksepäin, sivuun ja joissakin äärimmäisissä tilanteissa pystysuunnassa.
Liike merenkulun aikana
G-tilat
Kuorman liikkuminen johtuu yleensä 2 voimasta: kiihtyvyys ja hidastuminen.
Kuorman G-voimat ovat seurausta kantajien liikkumisesta kiihtyvyyden hidastumisen aikana, käyrien ottaminen tai aluksen liikkeiden kautta aaltojen vaikutuksen vuoksi.
Näiden voimien vaikutuksesta kuorma haluaa liikkua G-voiman suuntaan.
G-voimat eroavat liikkumisen suunnasta riippuen.
kuljetustapa
Eteenpäin
Taaksepäin
Sivuttain
Maantiekuljetus
0.8
0.5
0.5
Merikuljetus
1
1
1
Rautatieyhtiö t
1-4
1-4
0.5
0,5 g sivuttain kiihtyvyys maantiekuljetuksessa vastaa kallistusta 30 °.
G-voima rautateitse voi saavuttaa arvon 4-G: n arvoon siirtämällä rautatievaunuja.
Kitka
Kuorman ja kantokerroksen välinen kitka vaikuttaa myös kuorman liikkeeseen. Jokainen kuormitus/kantokerroksen lattiayhdistelmä (esim. Puu puulla tai puulla puun päällä).
on erilainen kitka -arvo. Tämä arvo on osoitus siitä, kuinka helppo kuorma voi alkaa liikkua.
Esimerkiksi: kitka materiaaliyhdistelmää kohden esitetään kitkakerroin (µ). Arvo 1 ei osoita liikettä, ja arvo 0 on vapaa liike ilman kitkavoimaa.
