Maanteitse, rautateitse tai meritse kuljetettavat kuormat ovat kaikki alttiina ulkoisille voimille, jotka johtuvat kiihtyvyydestä, hidastumisesta ja suunnanmuutoksista, kuten mutkista.
Nämä voimat yrittävät siirtää yksikkökuormaa samaan suuntaan kuin voima. Esimerkiksi kiihdyttävän kuorma-auton kuormaan kohdistuu kuorma-auton takaosaa päin oleva voima ja se voi pudota, jos sitä ei ole kiinnitetty.
Kuormaan kohdistuu kuljetuksen aikana voimia, jotka yrittävät siirtää sitä eteenpäin, taaksepäin, sivulle ja joissakin ääritilanteissa pystysuunnassa.
Liikkuminen merikuljetuksen aikana
G-voimat
Kuorman liike johtuu yleensä kahdesta voimasta: kiihdytys ja hidastus.
Kuormaan kohdistuvat G-voimat ovat seurausta kantajien liikkeestä kiihtyvyyden hidastumisessa, käyrien ottamisessa tai laivan liikkeiden kautta aaltojen vaikutuksesta.
Näiden voimien vaikutuksesta kuorma haluaa liikkua G-voiman suuntaan.
G-voimat vaihtelevat liikesuunnan mukaan.
kuljetustapa
Eteenpäin
Taaksepäin
Sivuttain
Maantiekuljetus
0.8
0.5
0.5
Merikuljetukset
1
1
1
Rautatiekuljetus t
1-4
1-4
0.5
0,5 G:n sivusuuntainen kiihtyvyys tieliikenteessä vastaa 30°:n kallistusta.
Rautatieliikenteessä G-voima voi saavuttaa arvon 4-G, kun junavaunuja vaihdetaan.
Kitka
Myös kuorman ja alustan lattian välinen kitka vaikuttaa kuorman liikkumiseen. Jokainen kuorma/kannatinlattiayhdistelmä (esim. puu puun päälle tai metalli puun päälle).
on erilainen kitka-arvo. Tämä arvo on osoitus siitä, kuinka helposti kuorma voi alkaa liikkua.
Esimerkiksi: Kitka materiaaliyhdistelmää kohti esitetään kitkakertoimena (µ). Arvo 1 ei ilmaise liikettä, ja arvo 0 on vapaata liikettä ilman kitkavoimaa.
